Säätiön tarina

Toimittaneet Arja Kupari ja Olli Eräkivi

Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön – Detaljhandelns Forskningsstiftelse Helsinki 2015

Vähittäiskaupan keskusliiton hakemuksesta perustettiin 22.12.1964 Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö.
I VÄHITTÄISKAUPAN TUTKIMUSSÄÄTIÖN PERUSTAMINEN v. 1964

Säätiön I kokous 21.1.1965 Suomalaisella Klubilla:
Pj. Aarno Pajunen:
Säätiön perustaminen on yksityisen vähittäiskaupan piirissä historiallinen tapaus. Voidaan odottaa, että säätiö tulee merkittävällä tavalla tukemaan yksityisen vähittäiskaupan tutkimustyötä ja yleensä vähittäiskauppaa ja sen kehitystä. Säätiön tarkoituksena on koota ja käyttää varoja yksityisen vähittäiskaupan alaan kuuluvan tutkimustyön tukemiseksi Suomessa. Tähän saakka keskusliitolta on puuttunut yhteisö, jolle olisi voitu suorittaa verovapaita lahjoituksia. Säätiön perustaminen tapahtui Vähittäiskaupan Keskusliiton johtokunnan päätöksellä ja keskusliiton hallitus on myös nimennyt jäsenet säätiön hallitukseen. Oikeusministeriö oli Vähittäiskaupan Keskusliiton hakemuksen perusteella antanut 11.12.1964 luvan Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön – Detaljhandelns Forskningsstiftelse –nimisen säätiön perustamiseen sekä vahvistanut säännöt. Säätiö merkittiin säätiörekisteriin 22.12.1964. Käydyn keskustelun perusteella päätettiin ensin informoida jäsenjärjestöjä säätiöön perustamisesta. Sen jälkeen päätettiin kääntyä kirjeellä yksityisten keskusliikkeiden ja pankkien puoleen ja pyytään niiltä taloudellista tukea. Päätettiin myös vedota jäsenjärjestöihin ja esittää niiden harkittavaksi, voisivatko ne irrottaa omia varojaan säätiön toiminnan tukemiseksi. Samassa kokouksessa säätiön ensimmäinen lahjoitus: Johtaja Akseli Antikainen ilmoitti lahjoittavansa säätiölle mk 1.000;-. Painettu lehtinen (1965): Syyt, jotka johtivat säätiön perustamiseen: Kaikilla elämän aloilla on tieteellisen, objektiivisen tiedon tarve voimakkaasti kasvanut. Nykyään ei käytännönkään ala, kuten vähittäiskauppa, voi rationalisoida ja tehostaa toimintaansa sekä kehittää palveluaan ilman tieteellisen tutkimuksen antamaa perustaa. Maamme yksityisen vähittäiskaupan piirissä tieteellisen tutkimuksen tarve on käynyt yhä polttavammaksi. Tämän on aiheuttanut ennen kaikkea kilpailun kiristyminen, muutokset kuluttajien tarpeissa ja ostotavoissa ja näistä syistä johtuva kotimaankaupan rakenteen muuttuminen. Talousohjelmakomitean esittämän ennusteen mukaan odotetaan kaupan kasvavan 1960-luvulla nopeammin kuin kansantaloutemme yleensä, mikä merkitsee kaupan palvelutehtävien laajentumista ja investointitarpeen kasvua. Näin ollen vähittäiskauppaa käsittävän tutkimustyön tulokset koituvat koko talouselämämme hyväksi. Säätiön tarkoitus (2 §): (Painettu lehtinen, 1965): Säätiön tarkoituksena on koota ja käyttää varoja yksityisen vähittäiskaupan alaan kuuluvan tutkimustyön tukemiseksi Suomessa. Tässä tarkoituksessa säätiö voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä apurahoin ja muutenkin taloudellista tukea sekä yhteisöjä että yksityisiä henkilöitä, jotka tekevät vähittäiskaupan alaan kohdistuvaa tutkimustyötä sekä muullakin laillisella tavalla toimia säätiön tarkoitusperän hyväksi.

Mitkä tavoitteet?

(VKL vuosikirja 1965): Säätiön ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin taloudellisen perustan luominen. Tässä mielessä säätiö kääntyi kertomusvuoden toukokuussa yksityisten tukkuliikkeiden ja teollisuuden sekä pankki- ja vakuutuslaitosten puoleen esityksellä, että ne harkitsisivat sopivaksi katsomansa summan lahjoittamista säätiölle. Valtiovarainministeriön antaman päätöksen perusteella säätiölle annettujen lahjoitusten tekijöille myönnettiin oikeus saada vähentää lahjoitettu määrä sen ollessa vähintään mk 3.000,- lahjoittajan veronalaisesta tulosta.
(Painettu lehtinen, 1965): Säätiön ensimmäisenä tavoitteena on taloudellisen perustan luominen. Sen jälkeen säätiö ryhtyy välittömästi toteuttamaan ohjelmaansa. Tarkoitus on ensivaiheessa yhteistyössä Kauppakorkeakoulun Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen kanssa kehittää yksityisen vähittäiskaupan tutkimustoimintaa. Tutkimukset tapahtuvat Vähittäiskaupan Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen toimeksiannosta ja tutkimusten kohteina tulevat olemaan vähittäiskaupan eri toimialoihin liittyvät kehitys- ja kannattavuusongelmat. Lopullisena tavoitteena on oman Vähittäiskaupan Keskusliiton yhteydessä toimivan tutkimustoimiston perustaminen.

Säännöt
Peruspääoma
Vähittäiskaupan Keskusliitto asetti säätiön perustamispääomaksi 1.000 mk.
Säätiön perustajayhdistys
Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön perustajayhdistys Vähittäiskaupan Keskusliitto – Detaljhandelns Centralförbund edustaa maamme yksityistä vähittäiskauppaa kokonaisuudessaan. Keskusliitto perustettiin 27.5.1950. Vuoden 1964 lopussa keskusliittoon kuuluivat jäsenjärjestöinä yksityistä vähittäiskauppaa edustavina toimialajärjestöinä:
– Autoalan Keskusliitto
– Finlands Svenska Köpmannaförbund
– Kirjakauppiasliitto
– Polkupyöräkauppiaiden Liitto
– Pukimo- ja Turkisliitto
– Radioliikkeiden Liitto
– Suomen Kemikalikauppiasliitto
– Suomen Kenkäkauppiaiden Liitto
– Suomen Laivakauppiaitten Yhdistys
– Suomen Muotiliikkeiden Liitto
– Suomen Paperikauppiasliitto
– Suomen Vähittäiskauppiasliitto
– Suomen Värikauppiaat
– Sähköliikkeiden Liitto
– Tekstiilikauppiaiden Liitto
– Urheilu-, Metsästys- ja Kalastustarvikekauppiaat
Valtakunnan Kauppiasliitto.
Edellä lueteltujen keskusliittoon kuuluvien 17 jäsenjärjestön välityksellä se edustaa 16.280 vähittäiskauppiasta. kun lisäksi monella jäsenellä on useampia myymälöitä, voidaan arvioida keskusliittoon kuuluvien vähittäisliikkeiden lukumäärän nousevan 20.000:een.

Ensimmäinen hallitus
Vähittäiskaupan Keskusliiton johtokunta oli kokouksessaan 9.11.1964 valinnut säätiön hallitukseen seuraavat:
Diplomikauppias Aarno Pajunen, puheenjohtaja, Helsinki
Konsuli Eric Liljefors, varapuheenjohtaja, Hanko
Toimitusjohtaja Magnus Lukander, Helsinki
Johtaja Akseli Antikainen, Haarajoki
Kauppias Tauno Kairesalo, Tampere
Johtaja Aarne Mälkiä, Lohja
Toimitusjohtaja Veikko Piekkola, Helsinki
Kauppias Erkki Raitala, Hyvinkää
Johtaja Edw. Stockmann, Helsinki
Kauppaneuvos Aino Stolt-Järvinen, Helsinki

Hallitus kokoontui aluksi vain kerran vuodessa vuosikokouksen yhteydessä. Kesäkuussa 1969 hallitus kokoontui ensimmäisen kerran muutoin kuin vuosikokoukseensa.
Ensimmäiset toimihenkilöt
Asiamieheksi ja rahastonhoitajaksi kutsuttiin Vähittäiskaupan Keskusliiton toimitusjohtaja, ekonomi Pauli Paaermaa.
Säätiön toimisto sijaitsi Vähittäiskaupan Keskusliiton huoneistossa Etelä-Esplanaadikatu 18, Helsinki

II TOIMINTA VUOSINA 1965 – 1969
Verovapaus
(21.9.1965): Päätettiin jättää valtionvarainministeriölle marras-joulukuun vaihteessa anomus verovapauden saamiseksi säätiölle lahjoitetuille varoille myös ensi vuoden puolella (1966).
Varojen keruu Säätiö painatti lehtisen, jossa selvitettiin syyt, jotka johtivat säätiön perustamiseen, säätiön tarkoitus, lähiajan toimintasuunnitelmat, varojen hankkiminen, säätiön perustajayhdistykset sekä säätiön hallitus. (VKL vuosikertomus 1965): Ensimmäisen lahjoituksen säätiölle mk 1.000,- teki hallituksen jäsen kauppaneuvos Akseli Antikainen säätiön järjestäytymiskokouksen yhteydessä 21.1.1965. Vähittäiskaupan Keskusliiton 15-vuotismerkkipäivän yhteydessä 28.5. tutkimussäätiö sai vastaanottaa seuraavat lahjoituksia yhteensä 25.200 mk. Vuonna 1965 säätiö sai lahjoituksia yhteensä 31.300. Vuonna 1966 Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö sai lahjoituksia yhteensä 15.000:-. Vuonna 1967 Tutkimussäätiö sai 1.000 markan lahjoituksen. Vähittäiskaupan Keskusliiton ja Suomen Messujen yhteistyössä järjestettyjen Elintarvikemessujen yhteydessä näytteilleasettajat saivat määrätyin ehdoin harrastaa vähittäismyyntiä kuluttajille. Näytteilleasettajat sitoutuivat luovuttamaan messuilla tapahtuvasta myynnistä 20 % Tutkimussäätiölle. Summaksi kertyi 4.885,57 markkaa. Vuonna 1968 tutkimussäätiö sai lahjoituksia yhteensä 17.135,91 markkaa. Vuonna 1969 Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö sai vastaanottaa lahjoituksina yhteensä 4.000 markkaa. (vsk 26.3.1969): Asiamies Paaermaa katsoi, että ensin olisi pyrittävä saamaan säätiön talous riittävän vankaksi. Varsinainen tutkimustyö olisi pystyttävä sen jälkeen hoitamaan pääoman tuotolla. Tutkimustoiminnan käytännöllisestä toteuttamisesta on alustavasti neuvoteltu Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen edustajien kanssa. (Painettu lehtinen, 1965): Varojen hankkimiseksi säätiölle käännytään ensisijassa maamme yksityisen vähittäiskaupan puoleen, joka luonnollisesti tuntee suurinta kiinnostusta oman tutkimuslaitoksen aikaansaamiseen. Myös maamme yksityisen tukkukaupan ja teollisuuden sekä pankki- ja vakuutuslaitosten uskotaan tuntevan kiinnostusta yksityisen vähittäiskaupan kehittämiseen ja sen kilpailukyvyn edistämiseen. Valtionvarainministeriölle jätetyn anomuksen perusteella on ministeriö antanut päätöksen säätiölle ohjattujen lahjoitusten verovapaudesta. Säätiölle lahjoittaneitten sekä yksityisten että yritysten nimet tullaan saattamaan vähittäiskaupan julkaisujen välityksellä maamme kauppiaskunnan tietoon.
Säätiö on kääntynyt pankkien, vakuutuslaitosten ja eräiden suurempien liikeyritysten puoleen ja esittänyt, että nämä tukisivat säätiön toimintaa Vähittäiskaupan Keskusliiton täyttäessä 15 vuotta 27.5.1965. Merkkipäivän yhteydessä tutkimussäätiö oli saanut lahjoituksia yhteensä 31.300 mk.

(Vuosikokous 28.3.1966): Päätettiin kääntyä vuoden loppupuolella jälleen pankkien ja liikelaitosten puoleen lahjoitusten saamiseksi säätiölle. (Vuosik 29.3.1967): Päätettiin, että säätiö toistaiseksi jatkaa edelleen taloudellisen pohjan vahvistamista ennen kuin se aloittaa varsinaisen toimintansa yhteisymmärryksessä Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen kanssa. Keskusliiton johtokunnassa päätettiin ottaa käsiteltäväksi säätiön ehdotus vetoomuksen esittämisestä vähittäisliikkeille 5 mk:n tukimaksun suorittamisesta säätiölle sekä jäsenjärjestöille taloudellisen tuen antamiseksi säätiölle. (Hallkok 11.6.1969): Päätettiin käyttää hyväksi Vähittäiskaupan Keskusliiton 20-vuotisjuhlaa v. 1970 lahjoitusten saamiseksi säätiölle. Tätä silmälläpitäen päätettiin uusia säätiön toimintaa selvittävä brocshyyri. Joulun jälkeen päätettiin lähettää keräyskirjeet. Sitä ennen päätettiin selvittää olisiko mahdollista saada säätiön lahjoituksille verovapaus.
Säätiön suorittamasta ensimmäisestä tutkimuksesta, joka käsitti vähittäiskauppaa käsittävien tutkimusten kartoittamista, päätettiin velottaa ulkopuolisilta mk 100:-. Varojen sijoittamisesta:
(Hallkok 1.6.1969): KOP:n notariaattiosasto oli suositellut pankkiosakkeiden ostamista, joiden efektiivinen korko on yli 9 %. Mälkiä ehdotti, että säätiö hankkisi itselleen osakehuoneiston. Nyqvist kannatti oman osakkeen ostamista.

Kytkentä kauppakorkeakouluun

(Vuosikokous 28.3.1966): Asiamies Paaremaa oli saanut Ruotsista käytettäväksi Detaljhandelns Utredningsinstitutin selvityksen tämän tutkimuslaitoksen suorittamista tutkimuksista eri vuosien ajalta. Hän oli lisäksi neuvotellut kauppakorkeakoulun professori Hongon kanssa kaupallisen tutkimuskentän kartoittamiseksi Suomessa. Tehtävään ei ole kuitenkaan toistaiseksi löytynyt sopivaa henkilöä. Päätettiin pitää yhteyttä professori Hongon kanssa sopivan henkilön löytämiseksi kartoittamaan kaupallinen tutkimuskenttä. (VKL vuosikertomus,1965): Säätiön tarkoituksena on yhteistyössä Kauppakorkeakoulun Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen kanssa kehittää yksityisen vähittäiskaupan tutkimustoimintaa. Kaikkein ensimmäisenä toimenpiteenä tulee olemaan maamme kaupallisen tutkimuskentän kartoittaminen. Tutkimukset tulevat tapahtumaan keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen toimeksiannosta ja tutkimuksen kohteena tulevat olemaan vähittäiskaupan eri toimialoihin liittyvät kehitys- ja kannattavuusongelmat. Lopullisena tavoitteena on oman Vähittäiskaupan Keskusliiton yhteydessä toimivan tutkimustoimiston perustaminen. (vsk 29.3.1967): Asiamies Hongon kanssa Liiketaloustieteellisestä Tutkimuslaitoksesta on sovittu, että ekonomi Prepula suorittaa vähittäiskaupan tutkimuskentän kartoittamisen. Tämä tutkimus suoritetaan kuluvan kevään aikana ja valmistunee syksyyn mennessä. Tutkimuksen kustannukset tulevat nousemaan 2.000 – 3.000 mk:aan. (vsk 26.3.1968): Raitala kiinnitti huomiota ekonomi Prepulalle annetun tutkimustyön viipymiseen. Päätettiin kiirehtiä tutkimuksen valmistumista. (VKL vuosikirja 1967): Kertomusvuoden aikana säätiö antoi Liiketaloudellisessa Tutkimuslaitoksessa toimivan ekonomi Prepulan tehtäväksi suorittaa vähittäiskaupan tutkimuskentän kartoittaminen. Tämän tutkimuksen valmistuminen siirtyi kuluvan vuoden (1968) puolelle.

Toimintaohjelma

(vsk 26.3.1969): Raitala esitti toivomuksen, että hallitus kokoontuisi muulloinkin kuin vuosikokouksen yhteydessä. Asiamies Paaremaa katsoi, että ensin olisi pyrittävä saamaan säätiön talous riittävän vankaksi. Raitala katsoi, että säätiön toimintaa on pidettävä etupiiritoimintana ja tässä mielessä hän toivoi enemmän aktiivisuutta. Puheenjohtaja Pajunen selvitti säätiön syntyvaiheita. Säätiön perustamisen tarkoituksena oli riittävän taloudellisen voiman saamiseksi tukemaan keskusliiton toimintaa.
(Hallkok 11.6.1969): Paaermaa katsoi, että säätiön olisi jatkuvasti pantava pääpaino sen talouden saamiseksi vakaalle pohjalle. Hän esitti kuitenkin harkittavaksi, että tässä vaiheessa suoritettaisiin tutkimus vähittäisliikkeiden aukioloajoista. Uuden liikeaikalain astuttua pian voimaan olisi tällaisesta tutkimuksesta suurta hyötyä koko vähittäiskaupalle. Hän ilmoitti neuvotelleensa tutkimuksen suorittamisesta jo alustavasti professori Kaskimiehen kanssa Liiketaloustieteellisestä Tutkimuslaitoksesta. Prof. Kaskimies oli ilmoittanut, että tutkimuksen suorittamiseen on käytännölliset mahdollisuudet ja että sitä varten voitaisiin irrottaa ekonomi Airaksinen, joka toimii tutkijana ko. tutkimuslaitoksessa. Alustavan arvion mukaan tutkimus tulisi maksamaan n. 6.000 mk.

Ensimmäiset apurahat

(21.9.1965): Päätettiin ottaa yhteys Liiketaloustieteelliseen Tutkimuslaitokseen sopivan henkilön löytämiseksi kartoittamaan kaupallisen tutkimuksen kenttää. Mahdollisten varojen myöntäminen tähän tarkoitukseen jätettiin hallituksen erikseen päätettäväksi. Päätettiin myös ottaa yhteys muihin pohjoismaihin ja selvittää mitä vähittäiskauppaa koskevia tutkimuksia on niiden piirissä jo suoritettu. (VKL vuosikirja 1968): Ensimmäinen Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön toimeksiannosta suoritettu tutkimus ”Selvitys vähittäiskauppaa koskevista empiirisistä tutkimuksista Pohjoismaissa niiden kehittämiseksi Suomessa” valmistui syyskuussa 1968. Tutkimuksen johtajana toimi professori Jaakko Honko ja varsinaisen tutkimustyön samoin kuin tutkimusraportin laatimisen suoritti ekonomi Eero Prepula. (Hallkok 11.6.1969): Päätettiin periaatteessa vähittäiskaupan liikeaikoja koskevan tutkimuksen suorittamisesta. Tutkimuksella pyritään selvittämään uusien pidennettyjen aukiolojen vaikutusta vähittäisliikkeiden myyntiin ja kannattavuuteen. (VKL vuosikirja 1970): Syyspuolella 1969 suoritettiin säätiön aloitteesta tutkimus vähittäiskaupan uuden liikeaikalain vaikutuksesta ja sovellutuksista. Tutkimuksen suorittaminen tapahtui Liiketaloustieteellisessä Tutkimuslaitoksessa. Tutkimus valmistui maaliskuussa 1970.

III TOIMINTA VUOSINA 1970 – 1979

Verovapaus
(vsk 29.3.1971): Säätiö sai kertomusvuoden aikana valtiovarainministeriöltä päätöksen, jonka mukaan säätiölle osoitetut määrätyn suuruiset lahjoitukset ovat vuoden 1972 loppuun asti verovapaita.
(VKL vuosikirja 1970): Säätiön anomuksesta ilmoitti valtiovarainministeriö 28.9.1970 antamallaan päätöksellä nimenneensä Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön vuoden 1972 loppuun asti sellaiseksi säätiöksi, jolle tiedettä edistävään tarkoitukseen tehty lahjoitus saadaan joko kokonaan tai osaksi ministeriön erikseen antamassa päätöksessä mainituin ehdoin vähentää lahjoituksen tehneen tulo- ja omaisuusverolain 59 §:ssä tarkoitetun yhteisön tulosta. (täyd. vsk 21.11.1972): Todettiin, että valtiovarainministeri oli 16.11.1972 tekemällään päätöksellä pidentänyt säätiön verovapausaikaa. Uuden päätöksen mukaan säätiölle osoitetut 3.000 markan ja sitä suuremmat lahjoitukset ovat 1973 loppuun asti verovapaita. (vsk 21.3.1974): Paaermaa ilmoitti, että valtiovarainministeriö on 19.11.1973 antamallaan päätöksellä myöntänyt säätiölle tehdyille lahjoituksille verovapauden vuoden 1974 loppuun asti. (VKL vuosikirja 1974): Valtiovarainministeriön päätöksellä säätiölle osoitetut 3.000 markkaa ja sitä suuremmat lahjoitukset olivat kertomusvuoden loppuun asti verovapaita. Säätiön anomuksesta on valtiovarainministeriö jatkanut tätä lahjoitusten verovapautta vuoden 1975 loppuun asti. (VKL vuosikirja 1975): … jatkanut tätä lahjoitusten verovapautta vuoden 1976 loppuun asti. (hallkok 11.1.1978): VM:n päätöksen perusteella ovat Vähittäiskaupan Tutkimussäätiölle osoitetut 3.000 mk:n ja sitä suuremmat lahjoitukset v:n 1978 loppuun asti verovapaita. (VKL vuosikirja 1979): VM antoi 3.4.1979: säätiö on merkitty vuoden 1980 loppuun asti sellaiseksi säätiöksi, jolle tiedettä edistävään tarkoitukseen tehty lahjoitus voidaan ministeriön erikseen antamassa päätöksessä mainituin ehdoin vähentää kokonaan tai osaksi lahjoituksen tehneen tulo- ja varallisuuslain 4 §:ssä tarkoitetun yhteisön tulosta.

Varojen keruu

(vsk 23.3.1970): Asiamies ilmoitti, että säätiön 19.12.1969 liikelaitoksille lähettämän keräyskirjeen johdosta, jossa esitettiin toivomus taloudellisen tuen saamisesta säätiölle tai säätiön toiminnan tukemista tutkimustoimeksiantojen kautta, ovat eräät liikelaitokset ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita tutkimustoiminnasta. Tutkimuksista on jo käyty henkilökohtaisia neuvotteluja ja niiden perusteella on suunnitteilla suorittaa kannattavuustutkimus savukkeista, eräistä maataloustuotteista sekä eräistä margariinituotteista. (vsk 29.3.1971): Puheenjohtaja Pajunen kiinnitti huomiota siihen, että kulunut vuosi on ollut säätiölle menestyksellinen. Vähittäiskaupan Keskusliiton 20-vuotispäivänä 27.5. säätiö sai vastaanottaa lahjoituksia lähes 50.000 markkaa.
(VKL vuosikirja 1970) Elintarvikemessuilla, jotka keskusliitto kertomusvuoden (1970) aikana toimeenpani yhdessä Suomen Messujen kanssa, sallittiin määrätyin ehdoin myös näytteilleasettajien harjoittama vähittäismyynti. Näytteilleasettajat sitoutuivat luovuttamaan 20 % messuilla tapahtuvasta vähittäismyynnistä, yhteensä 1.809,85. (VKL vuosikirja 1971): tutkimussäätiö sai vastaanottaa 1.000 markan lahjoituksen sekä elintarvikemessuilla olleilta näytteilleasettajilta yhteensä 3.986,02) (VKL vuosikirja 1972): tutkimussäätiö sai vastaanottaa lahjoituksia 13.000 markkaa sekä 402,49 elintarvikemessuilla 1970 mukana olleelta näytteille asettajalta. (vsk 28.3.1972): käydyssä keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että keräystoimintaa olisi aktivoitava. Päätettiin, että luettelot niistä yhteisöistä, joille lahjoituspyyntö on lähetetty, toimitetaan säätiön hallituksen jäsenille n. kuukautta ennen kirjeiden lähettämistä. Hallituksen jäsenillä on näin mahdollisuus lisätä luetteloon sopiviksi katsomiaan yhteisöjä sekä merkitä muistiin ne, joihin he henkilökohtaisen yhteydenoton avulla voivat vaikuttaa lahjoituksen saamiseksi.
(VKL vuosikirja 1973): Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö sai vastaanottaa lahjoituksia 13.000 markkaa. (hallkok 9.10.1974): Säätiö on saanut tähän mennessä lahjoituksia yksityisiltä liikelaitoksilta ja pankeilta yhteensä 31.500 markkaa. Näistä lahjoituksista 11.000 mk on tarkoitettu yksityisen vähittäiskaupan rahoituslähteitä koskevan tutkimuksen rahoittamiseksi.
Päätettiin, että vuoden 1975 puolella, jolloin VKL viettää toimintansa 25-vuotisjuhlaa, säätiö kääntyy liikeyritysten puoleen toivomuksella, että nämä onnittelujen yhteydessä muistaisivat säätiötä lahjoituksilla. (hallkok 16.12.1975) Yhteensä lahjoituksia oli saatu vuoden 1975 aikana 53.900,-. Suurin osa oli tullut Vähittäiskaupan Keskusliiton 25-vuotisonnittelujen yhteydessä. Säätiö on postittanut äskettäin elinkeinoelämää edustaville yhteisöille kirjeet, jossa pyydetään näitä muistamaan säätiötä lahjoituksilla. (VKL vuosikirja 1976): Yhteensä säätiö sai kertomusvuoden aikana vastaanottaa lahjoituksia 19.250 mk. (VKL vuosikirja 1978): Yhteensä säätiö sai kertomusvuoden aikana vastaanottaa lahjoituksia 4.750 mk. (VKL vuosikirja 1979): Yhteensä säätiö sai kertomusvuoden aikana vastaanottaa lahjoituksia 4.500 mk.

Varojen sijoittaminen

(vsk 29.3.1971): Asiamies esitti, että säätiö sijoittaisi varojansa sen toimistohuoneiston ostamiseksi, jossa Vähittäiskaupan Keskusliiton toimisto nyt sijaitsee. Huoneiston osakkeet kuuluvat As Oy Nahkakeskustaloon, joka sijaitsee Helsingissä Fredrikinkatu 45:ssä. Huoneiston pinta-ala on 175 m2. Valtuutettiin yksimielisesti puheenjohtajat ja asiamies neuvottelemaan ja päättämään ko. huoneiston ostamisesta säätiölle. (VKL vuosikirja 1971): Toukokuussa säätiö sijoitti varojansa ostamalla Asunto Oy Nahkakeskustalosta Fredrikinkatu 45:stä osakehuoneiston, jossa Vähittäiskaupan Keskusliitto on vuokralaisena. (vsk 28.3.1972): Vuokratuotto säätiön omistamasta huoneistosta on suhteellisen vähäinen. Jätettiin tämän vuoksi puheenjohtajan ja asiamiehen tehtäväksi tutkia, mitä mahdollisuuksia olisi vuokrasäännöstelystä huolimatta korottaa huoneiston vuokria. Toisaalta todettiin, että päävuokralaisena toimii Vähittäiskaupan Keskusliitto, joten tältä osin vuokran pienuus koituu keskusliiton hyväksi. (hallkok 16.12.1975): Rauma-Repolan osakeanti, vuokria korotettiin 20 %, VKL 10 %. Suunnitellaan varojen sijoittamista uuteen huoneistoon. (vsk 31.3.1976): Asiamies Paaermaa esitti, että säätiön talletuksessa olevat varat n. 96 000 mk sijoitettaisiin turvaan inflaatiolta. Tässä mielessä hän esitti, että säätiö pyrkisi hankkimaan omistukseen nykyisin omistamansa Fredrikinkatu 45:ssä sijaitsevan toimistohuoneiston välittömässä naapuruudessa olevan huoneiston. (hallkok 20.1.1979): Asiamies Paaermaa ilmoitti, että keskusliitto, joka on vuokralaisena säätiön omistamassa huoneistossa Fredrikinkatu 45, muuttaa omaan huoneistoonsa Mannerheimintie 76:een 3.1.1980. … Valtuutettiin asiamies vuokraamaan keskusliitolta jäävät toimistotilat. Evästyksenä merkittiin samalla, että remontti pyritään jättämään uuden vuokralaisen (tod.näk. Keskustakehitys Oy) itsensä tehtäväksi siten, että säätiö osallistuu remonttikustannuksiin 1 kuukauden vuokraosuudella. Huoneisto (111 m2) vuokrattu 12.12.1979 Keskustakehitys Oy:lle 5 vuodeksi. Päätettiin vuokrata Keskustakehitys Oy:lle vapautuva (Radio-Sointu Oy) toimistotila 1.5.1981 lukien 25 m2 neliövuokralla 5 vuodeksi.

Järjestötalohanke

(täyd. vsk 21.11.1972): Paaermaa selvitti järjestötalohanketta. Vähittäiskaupan Keskusliitto jätti yhdessä Pienteollisuuden Keskusliiton kanssa vuoden 1970 kesäkuussa Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnalle anomuksen vuokratontin saamiseksi järjestötalon rakentamista varten. Kysymyksessä on Mannerheimintien varrella sijaitseva ns. Sipoon kirkon tontti, joka rajoittuu Humalistonkatuun. Useat taloudelliset keskusjärjestöt ovat talohankkeesta kiinnostuneita. Karkeat ennakkoarviot osoittavat hankkeen kokonaiskustannuksiksi noin 24,5 miljoonaa markkaa. Neliöhinta jäänee alle 2.000 markan. Ennakkosuunnitelmien mukaan työt aloitettaisiin vuoden 1973 kevätpuolella, jolloin talon voidaan odottaa valmistuvan vuoden 1974 kesän aikana. Paaermaa ilmoitti, että Vähittäiskaupan Keskusliiton mahdollisuuden taloudellisesti osallistua rakennushankkeeseen ovat sangen vähäiset. Sen sijaan hän esitti harkittavaksi, että Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö, joka omistaa huoneiston jossa keskusliitto nykyisin on vuokralaisena, osallistuisi talohankkeeseen myymällä Fredrikinkatu 45:ssä sijaitsevan huoneiston ja sijoittamalla täten vapautuvat varat huoneiston merkitsemiseen uudesta järjestötalosta. Käydyssä keskustelussa… Keskusliitolle ja sen jäsenjärjestöille järjestötalo antaisi mahdollisuuden toiminnan rationoimiseen.
(vsk 29.3.1977): nk. Sipoon Kirkon rakennushanke on jälleen tullut ajankohtaiseksi. VKL ja Pienteollisuuden keskusliitto anoivat Hgin kaupungilta ko. tontin vuokraoikeutta kaupan järjestötalon rakentamista varten n. 7 vuotta sitten. Hgin kaupunginvaltuusto myönsikin ko. vuokraoikeuden, mutta päätöksestä valitettiin. Nyttemmin on kaikki valitusasteet läpikäyty ja valitukset hylätty. Näinollen ko. alueen rakennuskaava voidaan hyväksyä.. Säätiön olisi harkittava, voisiko se mahdollisesti sijoittaa varoja rakennushankkeeseen. Käydyn keskustelun jälkeen valtuutettiin puheenjohtaja Pajunen ja asiamies Paaermaa neuvottelemaan tontin vuokraamisesta ja rakennushankkeesta hallituksen evästyksen mukaisesti. (hallkok 11.1.1978): Kiinteistö Oy Mannerheimintie 76: VKL, Pienteollisuuden Keskusliitto ja Suomen Tukkukauppiaiden Liitto ovat saaneet Hgin kaupungilta vuokraoikeuden ko. tonttiin. Rakennushanke on edistynyt jo niin pitkälle, että kiinteistöyhtiö on perustettu, rakennuksen esisuunnittelu on valmistunut ja suunnittelijat on valittu. Lainoitus on järjestyksessä. Perustajaosakkaiden tekemän sopimuksen mukaisesti Vähittäiskaupan Keskusliitolla on omassa käytössään toimistotalon IV kerros, jonka pinta-ala on vajaat 700 m2. VKL merkitsee ja rahoittaa 150 m2 omaa toimistoaan varten ja Vähittäiskaupan Tutkimussäätiölle on varattu n. 200 m2. Loppuosan keskusliiton käytössä olevasta kerroksesta saa käyttöönsä keskusliiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella Suomen Sähköurakoitsijaliitto. Laskelmien perusteella hinta tulee olemaan alle 2.000 mk neliöltä. 200 neliön toimistoala tulisi näin ollen säätiölle maksamaan 400.000 markkaa. Säätiöllä on tällä hetkellä käytettävissään arvopapereita ja talletuksia n. 125.000 arvosta. Lainan terve olisi näin ollen 275.000 mk. Säätiön omistuksessa on Nahkakeskustalon osakkeet, jossa keskusliiton toimisto sijaitsee ja sen nykyarvo on n. 440.000 mk.
(VKL vuosikirja 1977): KOy Mannerheimintie 76:n johtokunnassa toimivat Vähittäiskaupan Keskusliiton ja tutkimussäätiön edustajina säätiön puheenjohtaja Aarno Pajunen ja asiamies Pauli Paaermaa.
(hallkok 26.10.1978) …Sen johdosta, että mainitun kiinteistön rakennukset tulevat olemaan vuokratontilla, kohoaa toimistorakennuksen hoitovastike varsin korkeaksi. Säätiön pjohtajiston ja asiamiehen keskinäisissä neuvotteluissa päädyttiinkin siihen, että säätiö luopuu merkitsemästä itselleen osakkeita ko. kiinteistöyhtiöstä. Sen sijaan säätiö lainan muodossa auttaa Vähittäiskaupan Keskusliittoa hankkimaan itselleen oman toimistohuoneiston. Säätiön suorittama ennakko huoneistosta mk 50.000 päätettiin muuttaa lainaksi Vähittäiskaupan Keskusliitolle ja periä siitä 10 %:n vuotuinen korko.

Järjestötalohanke / Merimiehenkatu 29 (1984-)

(hallkok 11.12.1984) Todettiin, että VKL:n hallitus on suhtautunut myönteisesti uusien toimistotilojen hankkimiseen Helsingistä osoitteesta Merimiehenkatu 29. Ko. kiinteistö on kokonaan tarkoitus saada yksityisen elinkeinoelämän järjestöjen käyttöön. Mukaan tulijoina ovat Hotelli- ja Ravitsemisalan Yrittäjäliitto sekä Vähittäiskaupan Keskusliitto sekä eräät sen toimialajärjestöt. Säätiön hallitus päätti, että säätiö ostaa kyseisestä kiinteistöstä itselleen toimitilaa siinä määrin kun on mahdollista myymällä omistuksessa olevat arvopaperit. Samalla säätiön hallitus edellytti, että vuokralaisiksi tulevilta toimialajärjestöiltä peritään kohtuullista käypää vuokraa niiden käyttöön tulevista tiloista. Säätiön hallitus päätti myös, että säätiö ostaa itselleen ja myöhemmin nimettävien ostajien lukuun tarvittavat tilat vuoden 1984 viimeisenä päivänä… Tavoitteena on, että tilojen lopulliset ostajat selviävät heti vuoden 1985 alussa.
(hallkok 20.3.1985): Asiamies teki selkoa Tutkimussäätiön roolista Järjestötalon aikaansaamiseksi osoitteeseen Merimiehenkatu 29. Säätiö varasi alun perin kaksi kerrosta kyseisestä kiinteistöstä yksityiskaupan järjestöjä varten. Välittömästi vuoden alussa kävi kuitenkin ilmeiseksi, että kaikkien kaupan toimialajärjestöjen alkuperäiset lupaukset mukaantulosta eivät pitäneet, joten Tutkimussäätiö luopui varauksestaan 4. kerroksen toimitiloihin. Säätiöllä on edelleen hallussaan kyseisen kiinteistön 3. kerroksen tilat, joihin on suunnitteilla keskusliiton ja 2-3 toimialajärjestön toimistot. Tutkimussäätiön hallitus hyväksyi säätiön välittäjäroolin ko. Järjestötalon aikaansaamiseksi. Hyväksyi myös asiamiehen ja puheenjohtajan toimenpiteet, joiden tuloksena hanketta lainotetaan 2 miljoonan markan vakuutusyhtiöluotoilla ja 1,4 milj. markan luotolla. (vsk 20.3.1985): Tutkimussäätiö on sijoittanut omat osakkeista saamansa varat Järjestötalo-hankkeeseen samoin kuin Vähittäiskaupan Keskusliitto on sijoittanut ne varat, jotka se on kyennyt hankkeeseen irrottamaan. Säätiön tarkoituksena ei ole omistaa kyseisiä tiloja, vaan se toimii välittäjänä, jotta Järjestötalo saataisiin aikaan. Säätiö ei pyri saamaan Järjestötaloprojektissa voittoa itselleen, vaan se ottaa tulevilta omistajilta ainoastaan asiasta aiheutuneet rahoituskulut sekä kohtuullisen koron itse sijoittamalleen pääomalle.

Vuosikokous hyväksyi hallituksen toimenpiteet Järjestötalon aikaansaamiseksi. (hallkok 19.8.1985) Asiamies totesi, että Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry on tarjonnut Vähittäiskaupan Keskusliitolle ja Tutkimussäätiölle ostettavaksi toimistotilaa keskusliiton nykyisen toimiston seinän takaa. Keskusliiton johto on alustavasti päättänyt, että Järjestötalosta Merimiehenkatu 29 pyritään pääsemään eroon ja liikenevät varat sijoitetaan toimistotilaan Mannerheimintie 76:ssa. Hallitus totesi, että tilojen hankkiminen keskusliiton toimiston kerroksesta asetettaan etusijalle Järjestötalo Merimiehenkatu 29:n rinnalla. (hallkok 3.2.1986): Säätiön tulos vuodelta 1985 merkitty runsaat 100.000 markkaa tappiolliseksi, mikä johtuu siitä että säätiön hallussa on vuodenvaihteessa vielä 1 kerros toimistotilaa Järjestötalosta Merimiehenkatu 29. Säätiöllä on ollut hankkeesta korko- ja muita niihin liittyviä kuluja, jotka voidaan kirjata säätiön tuloksi vasta tilojen myynnin yhteydessä. Helmikuussa säätiö on myynyt jo yli puolet hallussaan olevista tiloista Veronmaksajain Keskusliitolle. (vsk 19.3.1986): Toimintakertomus: Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö tulee luopumaan Merimiehenkatu 29:n tiloista vuoden 1986 alkupuoliskolla, jonka jälkeen säätiön taloudellisen toiminnan painopiste suunnataan tiukasti tutkimustoimintaan.

Kytkentä kauppakorkeakouluun
Toimintaohjelma

Raitala esitti käsityksenään, että säätiön toimintaan pitäisi saada lisää aktiivisuutta ja katsoi, että säätiön toimintaa on johdettu liiaksi keskusliikevoittoisesti. Puheenjohtaja Pajunen ilmoitti, että hän ei voi hyväksyä Raitalan sanontaa siitä, että säätiötä olisi johdettu ”keskusliikevoittoisesti”. Hän ilmoitti pitävänsä tällaista sanontaa puheenjohtajaa loukkaavana.
(VKL vuosikirja 1970): Maaliskuussa valmistui säätiön aloitteesta tutkimus vähittäiskaupan uuden liikeaikalain vaikutuksesta ja sovellutuksista. Tutkimuksen suorittaminen tapahtui Liiketaloustieteellisessä Tutkimuslaitoksessa. Eräiden elintarvikealan valmistajien kanssa käytiin neuvotteluja tutkimusten suorittamisesta niiden valmistamien tuotteiden vaikutuksesta vähittäiskaupan Tuottoon. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet vielä toimenpiteisiin.
(VKL vuosikirja 1971) Kertomusvuoden aikana ei säätiön toimeksiannosta suoritettu varsinaisia tutkimuksia.
(VKL vuosikirja 1972): Kertomusvuoden aikana ei säätiön toimeksiannosta suoritettu varsinaisia tutkimuksia.
(täyd. vsk 21.11.1972): Vähittäisliikkeiden pääomalähteet – Raitala ilmoitti tehneensä kirjallisen edistyksen viime vuoden vuosikokoukselle, että säätiön varoja käytettäisiin tähän tutkimukseen. Hän uudisti tämän vuoksi esityksensä siitä, että säätiö suorittaisi asiasta tutkimuksen yhteistoiminnassa jonkun tutkimuslaitoksen kanssa. Päätettiin käynnistää neuvottelut Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen kanssa ko. tutkimuksen suorittamisesta ja päätettiin pyytää ko. tutkimuslaitoksen tarjous tutkimuksen kustannuksista.
Päätettiin yksimielisesti, että säätiö yhteisymmärryksessä Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen kanssa toteuttaa tutkimuksen. Tutkimuksen rahoittamiseksi päätettiin neuvotella luottolaitosten kanssa siitä, että ne osallistuisivat kustannuksiin.
(hallkok 15.2.1973): Raitala kiinnitti huomiota siihen, että tutkimuksessa olisi selvitettävä vieraitten pääomien lähteet, kauppiaitten ikäryhmittely ja rahalaitosten luotonantomahdollisuudet. Tutkimuksesta ei hyödy yksinomaan vähittäiskauppa vaan koko elinkeinoelämä. Sen vuoksi tutkimuksen rahoitukseen on saatava myös luotonantajapiirit mukaan… Paaermaa katsoi, että tutkimuksen päätarkoitus on parantaa yksityisen vähittäiskaupan rahoitusmahdollisuuksia. Sen vuoksi tutkimuksessa pitäisi kansantajuisesti selvittää, mitä yksityiset vähittäisliikkeet saavat rahoitusluottoa ja millä edellytyksillä.
(täyd.vsk 11.10.1973): Liiketaloustieteellinen Tutkimuslaitos on arvioinut tutkimusten kustannusten nousevan 12.000 – 15.000 markkana. Tutkimuksen rahoittamiseksi oli päätetty neuvotella luottolaitosten kanssa siitä, että ne osallistuisivat kustannuksiin.
Todettiin, että neuvottelujen tuloksena Suomen Pankkiyhdistys ja Säästöpankkien Tutkimussäätiö kumpikin ovat kirjallisesti ilmoittaneet osallistuvansa tutkimuksen rahoitukseen 5.000 markalla. Samoin kumpikin on nimennyt edustajansa tutkimuksen valvontaryhmään.
Päätettiin saattaa Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen tiedoksi, että tutkimus voidaan panna heti käyntiin.
(vsk 21.3.1974): Säätiön vähittäiskaupan pääomalähteitä ja rahoitusta koskeva tutkimus on pantu käyntiin. Tehtävää suorittamaan on kiinnitetty kauppat.mais. Heikki Närhi Liiketaloustieteellisestä tutkimuslaitoksesta.
(hallkok 9.10.1974): Yksityisen vähittäiskaupan rahoituslähteet: Liiketaloustieteellinen Tutkimuslaitos sai elokuussa valmiiksi tutkimuksen yksityisen vähittäiskaupan pääomarakenteesta, vieraan pääoman rahoituslähteistä, takauslähteistä ja luottomuodoista. Tutkimuksen rahoittamiseksi Osuuspankkien Keskuspankki Oy, Suomen Pankkiyhdistys ja Säästöpankkien Tutkimussäätiö lahjoittivat kukin 5.000 mk.
Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö järjesti tutkimuksen julkistamistilaisuuden 4.9. Päivälehdet antoivatkin runsaasti julkisuutta tutkimukselle ja useassa lehdessä tutkimuksen tuloksia selvitettiin yksityiskohtaisesti. Keskusliiton työvaliokunta on tutkimuksen johdosta päättänyt, että keskusliitto tulee kääntymään rahalaitosten puoleen ja saattamaan virallisesti niiden tietoon tutkimuksen tulokset ja esittämään samalla toivomuksen siitä, että rahalaitokset nykyistä suuremmassa määrin antaisivat lainoja yksityisille vähittäisliikkeille.
Käydyn keskustelun jälkeen päätettiin periaatteessa jatkotutkimusten suorittamisesta. Päätettiin myös selvittää, saataisiinko julkinen valta rahoittamaan jatkotutkimusta.
(hallkok 9.10.1974) Harkinta- ja arvioverotuksen eroavaisuudet: Ed. säätiön hallituksen kokouksessa oli päätetty neuvotella veroviranomaisten kanssa harkinta- ja arvioverotusta koskevan tutkimuksen aikaansaamisesta…
Päätettiin antaa verohallituksen ko. tutkimuksen tulokset keskusliiton jäsenjärjestöjen tiedoksi. Samalla päätettiin esittää niille toivomus, että tutkimuksen tuloksia pyrittäisiin käyttämään hyväksi järjestöjen veroneuvonnassa, mutta sen sijaan niiden julkaisemista järjestölehdissä tulisi välttää.
(vsk. 21.3.1974): Raitala ehdotti uutta tutkimuskohdetta. Hän totesi, että yritysverotuksesta on keskusteltu julkisuudessa viime aikoina paljon. Tässä yhteydessä on väitetty, että yritykset salaavat verotulojaan. Myös harkintaverotuksessa esiintyy paljon epätasaisuutta.
(hallkok 7.6.1974): Helsingin seudun automarketien ja tavaratalojen tarpeellisuus ja haittavaikutukset: Luettiin Valtakunnan Kauppiasliitolta saapunut kirje, jossa liitto tiedustelee, katsooko tutkimussäätiö mahdolliseksi suorittaa ja kustantaa tutkimuksen Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien alueilla suunniteltujen uusien automarketien ja tavaratalojen tarpeellisuudesta ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista niiden toiminta-alueella jo toimivalle vähittäiskaupalle kuin myöskin markettien ja tavaratalojen aiheuttamista haitoista sellaisille kuluttajille, joilla ei ole autoa käytettävissään. Liitto ilmoitti olevansa valmis rahoittamaan tutkimusta 5.000 – 6.000 markalla.
— Antikainen totesi, että tutkimuskohteena on asia joka vähittäiskauppaa kiinnostaa. Hän katsoi, että valtiovallalta olisi saatava varoja tutkimuksen suorittamiseen, koska valtiovallan pitäisi olla kiinnostunut pienten vähittäisliikkeitten säilyttämisestä.
Katsottiin, että Valtakunnan Kauppiasliiton esittämä tutkimus on syytä toteuttaa. Päätettiin osoittaa tutkimukseen säätiön varoja 10.000 markkaa. Samoin päätettiin kääntyä vetoomuksella Vähittäiskaupan Keskusliiton jäsenjärjestöjen puoleen ja esittää, että nämä omalta osaltaan tukisivat taloudellisesti tutkimuksen toimeenpanemista.
(hallkok 9.10.1974) Helsingin seudun automarketien ja tavaratalojen tarpeellisuus ja haittavaikutukset: Ed. hallituksen kokouksessa oli katsottu, että Valtakunnan Kauppiasliiton aloite tutkimuksen suorittamisesta on syytä toteuttaa.
Paaermaa ilmoitti neuvotelleensa tutkimuksen toimeenpanemisesta tri Ilvessalon kanssa kauppa- ja teollisuusministeriössä. Tri Ilvessalo on ilmoittanut, että KTM on jättänyt suurmyymälätutkimuksen toimeenpanemisen Keski-Suomen Taloudellisen Tutkimuslaitoksen suoritettavaksi. Tähän tutkimukseen ministeriö on myöntänyt jo varoja 50.000 markkaa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään suurmyymälöiden vaikutukset pienten erikoisliikkeiden toimintamahdollisuuksiin. Ministeriön käsityksen mukaan tutkimuksen suorittaminen yksinomaan Helsingin seudun alueelta ei vastaisi tarkoitustaan, koska alueella toimii vain kaksi automarketia. Tämän johdosta tutkimuskohteiksi on otettu koko valtakunta.
(vsk 3.4.1975): Paaermaa esitti harkittavaksi tutkimuksen suorittamista siitä, miten kauppiaat saataisiin aktivoiduksi oman alansa järjestötoimintaan. Monet toimialajärjestöt ovat valitelleet sitä, että kauppiaitten kiinnostus oman toimialajärjestön työstä on laimentunut ja osallistuminen kokouksiin on vähentynyt. Hän esitti, että tutkimus annettaisiin esim. Tampereen yliopiston laudaturtyön aiheeksi, jolloin säätiö voisi työn suorittajalle myöntää määrätyn suuruisen apurahan.
Käydyn keskustelun jälkeen päätettiin tutkimuksen suorittamisesta ja jätettiin toimitusjohtajan tehtäväksi neuvotella Tampereen yliopiston kanssa sopivan tutkijan löytämiseksi.
(hallkok 16.12.75): Asiamies ilmoitti neuvotelleensa Treen yliopiston tutkimusosaston johtajan prof. Littusen kanssa tutkimuksen suorittamisesta, joka koskisi vähittäiskauppiaitten aktiivisuuden kohottamisesta omaa vähittäiskaupan järjestötoimintaa kohtaan. Littunen: assistenttitasoinen tutkimus, karkea kustannusarvio n. 50.000 mk, suppeampi opinnäytetutkimus, jolloin tutkimuksen valmistumisesta ei olisi täyttä varmuutta, tulisi maksamaan n. 1/5 osan laitostutkimuksesta.
Päätettiin myöntää sopivalle tutkijalle apuraha tutkimuksen suorittamisesta vähittäiskauppiaitten aktiivisuuden kohottamisesta n. 5 – 6.000 mk. Tutkimukseen pyritään löytämään sopiva henkilö, joka suorittaa sen opinnäytteenä.
(vsk 31.3.76): Neuvottelussa prof. Littusen kanssa on sovittu tutkimuksen suorittamisesta siinä muodossa, että säätiö myöntää tarkoitusta varten 5.000 mk:n apurahan.
(vsk 29.3.1977): Tutkimus tullaan suorittamaan yhteisymmärryksessä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen kanssa. Kyselylomake on valmistunut. Odotetaan sopivaa muuta tutkimusta, jonka yhteydessä voitaisiin toimeenpanna tutkimukseen liittyvä kauppiaisiin kohdistuva tiedustelu. Muita tutkimuksia säätiöllä ei ole vireillä.
Kauppaan kohdistuvia tutkimuksia valmistuu tällä hetkellä useitakin. KTM on antanut tätä tarkoitusta varten varoja eri tutkimuslaitoksille.
Heikkinen ehdotti, että säätiö keräisi vähittäiskauppaa käsittävät tutkimukset, jotta yksityinen vähittäiskauppa voisi käyttää niitä hyväkseen. Raitala kannatti ehdotusta ja piti hyödyllisenä vähittäiskauppaa koskevien tutkimusten kokoamista yhteen paikkaan.
Käydyn keskustelun perusteella päätettiin ryhtyä keräämään vähittäiskauppaa koskevat ajankohtaiset tutkimukset eri tutkimuslaitoksilta.
(vsk 28.3.1979): Prof Littunen Tampereen yliopistosta on ilmoittanut, että hän on antanut tutkimuksen käytännöllisen suorittamisen kahdelle tutkijalle, joten tutkimus on tällä hetkellä työn alla.
(vsk. 26.3.1980): Päätettiin lähettää Professori Littuselle säätiön nimissä kirje ja kiirehtiä tutkimuksen suorittamista.
(vsk 25.3.1981): Prof Littunen on ilmoittanut, että vireillä oleva tutkimus vähittäiskauppiaitten aktiivisuuden lisäämiseksi järjestötoimintaa kohtaan on edelleen viivästynyt. Tutkimus on kuitenkin käynnissä ja valmistuu vielä kuluvan vuoden (1981) puolella.
(hallkok 11.11.1981): Todettiin että Tampereen yliopistossa tekeillä oleva tutkimus on valmistumassa mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella.
(hallkok 18.10.1983) ”Vähittäiskaupan kehitys ja kauppiaan näkökulma” / Tampereen yliopisto. Tampereen yliopistossa on valmistunut prof Yrjö Littusen johdolla em. kyselytutkimus. Useita vuosia sitten tehty sopimus tutkimuksen suorittamisesta on nyt vihdoin täytetty ja tutkimussäätiön hallitus ilmaisi ilonsa sen johdosta, että valmis materiaali on nyt säätiön käytettävissä. Tutkimus painetaan ja jaetaan kaupan järjestöille, säätiön hallituksen jäsenille ja tiedotusvälineille.
(Vuosikirja 1976) / Kaupan tutkimuksesta yleensä: Kauppaa esittävä tieteellinen tutkimustoiminta on ilahduttavassa määrin lisääntynyt. Nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriön kauppaosaston taholta on ryhdytty selvittämään kotimaankauppaa monien tieteellisten tutkimusten muodossa.
(hallkok 11.1.1978): Todettiin tyydytyksellä, että vähittäiskauppaan kohdistuvia tutkimuksia on tällä hetkellä vireillä useitakin ja että kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tutkimuksia varten varoja eri tutkimuslaitoksille.
Käävän toivomuksesta päätettiin sopivassa tilaisuudessa kehottaa jälleen jäsenjärjestöjä antamaan sopivia tutkimusaiheita opisto- ja korkeakoulujen käytettäviksi.
(VKL vuosikirja 1977): Alkuvuodesta valmistui myös elinkeinohallituksen tutkimusosastolla kilpailuasiamiehen pyynnöstä tehty selvitys radio- ja televisioalan hinta- ja kilpailuolosuhteista. Samoin elinkeinohallituksen tutkimusosaston selvityksenä julkaistiin maaliskuussa ”Kartoitus erikoistavarakaupan vapaaehtoisista ketjuista”. Tämäkin tutkimus tapahtui kilpailuasiamiehen pyynnöstä ja muuttuneen kilpailutilanteen johdosta… Keski-Suomen Taloudellinen Tutkimuslaitos sai kertomusvuoden syyskaudella valmiiksi 2-osaisen tutkimuksen suurmyymälöiden vaikutuksista. KTM toimeksianto. Tutkimuksen tavoitteeksi ministeriö asetti kaupan rakennemuutoksen eri taloussubjekteille aiheuttamien vaikutusten kokonaisvaltaisen selvittämisen valtakunnallisella tasolla. (otettiin esiin Hgin Kauppakorkeakoulussa lukuvuonna 1976-77 julkaistuja väitöskirjoja ja laudatur-tutkielmia, jotka koskivat vähittäiskauppaa). Keskusliitto toimitti pyynnöstä kauppakorkeakouluille markkinoinnin piiriin kuuluvia tutkimusaiheita.
(hallkok 26.10.1978): Piekkola esitti aloitteena tutkimuksen suorittamista vähittäisliikkeiden säästötoimienpiteistä. Hän katsoi, että vähittäisliikkeet voivat tuntuvasti säästä esim. sähkökuluissaan, nimenomana näyteikkunoiden sähkökustannuksissa. Samoin tehokkaalla aukioloaikojen jaottamisella voidaan henkilökustannuksia vähentää. Jätettiin asiamiehen harkittavaksi sopivan tavan löytämiseksi tutkimuksen suorittamiseksi.
(vsk 28.3.1979): … sen sijaan vähittäisliikkeiden säästötoimienpiteitä käsittävä tutkimus, josta neuvoteltiin Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen kanssa, tuskin toteutuu. Tutkimus olisi suoritettava toimiala- ja paikkakuntakohtaisesti. Yleisenä tutkimuksena se tulisi liian kalliiksi eikä näinollen vastaisi tarkoitustaan.
(vsk 28.3.1979): Päätettiin aikaisempaa tapaa noudattaen pyrkiä vireillä olevia tutkimuksia säätiön taholta edesauttamaan toimittamalla tutkijoille heidän pyytämäänsä aineistoa ja osoittamaan tutkijoille kohteita, joista he saavat tarvitsemaansa lisätietoa.
(VKL vuosikirja 1978): Sääntöjensä mukaan säätiön tarkoituksena on koota ja käyttää varoja yksityisen vähittäiskaupan alaan kuuluvan tutkimustyön tukemiseksi Suomessa. Säätiön ensisijaisena pyrkimyksenä on vähittäiskauppaan kohdistuvan tieteellisen tutkimuksen aktivoiminen. Tässä tarkoituksessa säätiö piti jatkuvaa yhteyttä KTM:öön, joka myöntää varoja kauppaan kohdistuvia tutkimustöitä varten sekä maamme yliopistojen ja korkeakoulujen yhteydessä toimiviin tutkimuslaitoksiin vähittäiskauppaa käsittävien tutkimusten koordinoimiseksi…
Maamme tutkimuslaitokset ovat ilahduttavassa määrin ryhtyneet suorittamaan vähittäiskauppaan kohdistuvia tutkimuksia. Näitä tutkimuksia pyrittiin säätiön taholta edesauttamaan toimittajalla tutkijoille heidän pyytämäänsä aineistoa sekä osoittamana tutkijoille kohteita, joista he saivat tarvitsemaansa lisätietoa.
Säätiön omat tutkimukset pyrittiin vähittäiskaupan yleisen tutkimustoiminnan lisääntymisen johdosta suuntaamaan enemmän vähittäiskaupan sisäisiin toimintoihin, joihin ei yleensä varoja ole myönnetty. Kertomusvuoden aikana olivat vireillä vähittäiskaupan järjestötoimintaa sekä vähittäisliikkeiden säästötoimenpiteitä käsittivät tutkimukset.
Suhteellisen vähäisen pääoman vuoksi säätiöllä ei ollut reaalisia mahdollisuuksia suuria varoja vaativien vähittäiskaupan tutkimusten suorittamiseen. Säätiön hallitus piti tämän vuoksi tärkeänä, että vähittäiskaupan tavarantoimittajat ja muut sen toiminnasta kiinnostuneet elinkeinoelämän yritykset kartuttavat säätiön omia varoja ja siten voidaan luoda pohja säätiön omaa aktiivista tutkimustoimintaa silmälläpitäen.
(hallkok 20.11.1979): Piekkola kiinnitti huomiota siihen, että kauppakoulut kauppakorkeakouluja myöten suorittavat asiakastutkimuksia. Myös Kääpä totesi, että kauppaoppilaitoksille voi antaa tutkimusaiheita vähittäiskaupan arkipäivään liittyvistä asioista. Pajunen puolestaan katsoi, että säätiö voisi tämäntyyppisiin tutkimuksiin myöntää stipendejä.

TOIMINTA 1980 – 1990
Vähittäiskaupan mitali
(hallkok 20.11.79) Asiamies Paaermaa esitti, että säätiön toimesta lyötettäisiin vähittäiskaupan mitali. Hän ilmoitti neuvotelleensa mitalihankkeesta kuvanveistäjä, professori Aimo Tukiaisen kanssa, joka olisi valmis mitalin muotoilemaan. Mitalia voitaisiin lyöttää esim. 300 kappaletta, joista 50 olisi numeroitua. Niitä voitaisiin käyttää sekä säätiön että keskusliiton lahja- ym. tarkoituksiin. 250 jäisi tällöin myytäviksi mitaleiksi. Kuvanveistäjän kanssa on neuvoteltu mitalin symbooleista. Toiselle puolelle on kaavailtu vanhaa palvelukauppaa ja toiselle modernia myymälää, jossa asiakas itse valitsee tavarat. Mitalien oma hinta tulisi olemaan noin 40 – 60 markkaa. Myyntihinta voitaisiin vahvistaa 100-150 markaksi.
(vsk 26.3.1980): Kuvanveistäjäprofessori Aimo Tukiainen valmistaa säätiön toimeksiannosta vähittäiskaupan mitalia.
(hallkok 19.8.1980) Asiamiehen ehdotuksesta päätettiin mitalien valmistuttua lahjoittaa numeroidut kappaleet 1-50 keskusliitolle edellytyksellä, että keskusliitto markkinoi loput 450 mitalia säätiön lukuun.
(hallkok 8.12.1980): Mitali on valmistunut. Todettiin, että mitalin oli varsin onnistunut. Pj. ilmoitti, että säätiö on tilannut kuvanveistäjältä alkuperäiset pronssiset mitaljongit. Ne ovat kooltaan mitalia huomattavasti suuremmat. Mitalin kummastakin puolesta on eri mitaljongit. Niiden hinta on á 2.000 mk.
Päätettiin toimittaa Tasavallan Presidentille numeroitu mitali nro 1. Suomen Mitalitaiteen Killalle päätettiin lahjoittaa kaksi mitalia. Säätiön asiamiehelle päätettiin samoin lahjoittaa mitali.
Merkittiin evästyksenä Vähittäiskaupan Keskusliitolle, joka tulee huolehtimaan mitalin markkinoinnista, että mitaleja olisi tarjottava ensisijaisesti keskusliiton jäsenjärjestöille, jotka voivat käyttää niitä merkkipäivälahjoina. Mitalin reunustaan on mahdollisuus kaivertaa saajan nimi ja päivämäärä.
(Kirje Herra Tasavallan Presidentille 5.1.1981):
Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö on teettänyt mitalin, joka symbolisoi vanhaa ja uutta vähittäiskauppaa. Mitalin nimeksi on vahvistettu Vähittäiskaupan Mitali…
Tutkimussäätiömme hallitus on päättänyt lahjoittaa Teille, Herra Tasavallan Presidentti mitalin numero 1. Toivomme, että tämä oheisena lähettämämme Vähittäiskaupan mitali liitetään Tasavallan Presidentin mitalikokoelmaan.
(Museoviraston kirje 4.2.1981):

Tietojemme mukaan Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö on hiljattain lyöttänyt mitalin. Kansallismuseon rahakammio kääntyy siksi kunnioittaen puoleenne tiedustellen mahdollisuutta saada mitali kahtena kappaleena kokoelmaansa. Rahakammio on kansallinen mitaliarkistomme, joka pyrkii keräämään kaikki suomalaiset mitalit.
(Säätiön vastaus Museovirastolle 11.2.1981):
Tässä lähetämme teille Vähittäiskaupan mitalia 2 kpl liitettäväksi rahakammionne kokoelmiin.
Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä, professori Aimo Tukiainen. Kuvanveistäjän tekemien kipsimallien mukaan Oy Tillander Ab on valmistanut mitalin lyötynä mitalipronssiin. Mitalia on lyötetty 500 kpl, josta 50 on numeroitua. Mitalin markkinoinnista huolehtii Vähittäiskaupan Keskusliitto. Mitalia tarjotaan ensisijaisesti keskusliiton jäsenjärjestöille, jotka voivat käyttää niitä merkkipäivälahjoina. Mitalin myyntihinnaksi on vahvistettu mk 150,-.
(Kirje 11.2.1981, Suomen Mitalitaiteen Kilta ry):
Suomen Mitalitaiteen Kilta ry esittää kiitoksensa peruskokoelmaansa lahjoittamastanne Vähittäiskaupan mitalista. Se esitetään jo 7.4.1981 Helsingin Taidetalossa avattavassa Suomen Mitalitaiteen näyttelyssä.
(vsk 25.3.1981): Säätiön päätöksen mukaisesti Vähittäiskaupan Keskusliitto on ryhtynyt markkinoimaan mitalia. Tätä silmälläpitäen keskusliitto on painattanut värillisen myyntiesitteen. Tähän mennessä on myyty säätiön lukuun jo 89 mitalia.
(hallkok 11.11.1981): VKL:n hallitus päätti antaa Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön hallituksen jäsenille lahjana Vähittäiskaupan mitalin.
Varojen keruu
(vsk 26.3.1980): Vähittäiskaupan Keskusliiton perustamisesta tulee 27.5. kuluneeksi 30 vuotta. Keskusliitto tulee lähettämään elinkeinoelämän yhteisöille ja järjestöille kirjeen, jossa ilmoitetaan että adressien ja kukkien asemasta onnittelijat voivat kartuttaa säätiön varoja.
(VKL vuosikirja1980): VKL:n viettäessä 27.5.1980 30-vuotisjuhlaansa säätiö sai vastaanottaa lahjoituksia yhteensä 63.250 markkaa. Lisäksi säätiö sai muita lahjoituksia 7.000 markkaa.
(VKL vuosikirja 1981): Kertomusvuoden aikana säätiö sai vastaanottaa lahjoituksia yhteensä 8.000 markkaa.
(VKL vuosikirja 1982): Lahjoitukset Vähittäiskaupan Tutkimussäätiölle 6.000 markkaa. Lisäksi Tetra Pak Oy lahjoitti 30.000 markkaa tutkimustyöhön käytettäväksi.
Pääkonsuli Pauli Paaermaan rahaston toimintaperiaatteet
Pauli Paaermaan siirtyessä eläkkeelle Vähittäiskaupan Keskusliiton piirissä päätettiin perustaa hänen nimeään kantava rahasto. Se tullaan sijoittamaan Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön yhteyteen. Hallitus päätti siirtää tutkimussäätiön varoja 25.000 markkaa pääkonsuli Pauli Paaermaan rahaston pääomaan. Rahaston toimintaperiaatteet ovat
VKL:n hallitus on päättänyt pääkonsuli Pauli Paaermaan rahaston toimintaperiaatteista seuraavaa:
– rahasto tulee toimimaan Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön yhteydessä
– rahasto pyrkii saamaan lahjoituksia ensisijaisesti vähittäiskaupan ulkopuolisilta lahjoittajilta. Rahastoa voidaan kartuttaa myös vähittäiskaupan piiristä saatavilla lahjoituksilla.
– Rahastosta myönnettävien lahjoitusten ja avustusten tulee edistää vähittäiskauppiaiden koulutusta ja vähittäiskaupan alalla tehtävää tutkimustyötä.
– Oikeus rahastosta myönnettävien lahjoitusten ja avustusten tarkempaan määräämiseen vuosittain kuuluu Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön ja Vähittäiskaupan Keskusliiton puheenjohtajistolle.
(hallkok 11.11.1981): Todettiin, että Pääkonsuli Pauli Paaermaan rahasto on saanut vastaanottaa lahjoituksia yhteisarvoltaan 33.883 markan edestä.
(VKL vuosikirja 1981): Rahaston pääoma kertomusvuoden lopulla 58 883 markkaa. Pauli Paaermaa lahjoitti säätiölle itse 20 000 markkaa ja tutkimussäätiö 25 000 markkaa. Loput pääomasta on kertynyt Pauli Paaermaan lukuisilta ystäviltä, vähittäiskaupan järjestöiltä ja liikelaitoksilta.
(vsk 23.3.1983): Todettiin, että Pauli Paaermaan rahaston nimellinen arvo säilytetään tutkimussäätiön papereissa ja sitä korotetaan vuosittain säätiön harkinnan mukaisesti. Mitään erillistä varainhankintaa juuri Pauli Paaermaan rahastoon ei suoriteta, vaan siihen tulevat lisäykset tulevat tutkimussäätiön yleisistä varoista. Kokous päätti, että Pauli Paaermaan rahaston vuotuiset korotukset päätetään vuosikokouksessa.
(hallkok 14.12.1982): Hallitus kävi laajan keskustelun siitä, millä tavoin tutkimussäätiön vuotuista tulorahoitusta voitaisiin lisätä.
(hallkok 18.10.1983): Tutkimussäätiön toimesta on tehty luettelot yritysten merkkipäivistä 1.6.1983 – 31.12.1993 väliseltä ajalta. Tämän luettelon tarkoituksena on löytää hyvissä ajoin ne merkkipäiviä viettävät liikelaitokset, jotka mahdollisesti voisivat suorittaa lahjoituksia tutkimussäätiölle.
Tutkimustoiminta / avustukset
(hallkok 19.8.1980): Päätettiin myöntää Finlands Svenska Köpmannaförbundille 5.000 markan avustus sen toimeksiannosta suoritetun vähittäiskauppaa käsittävän tutkimuksen osa-rahoittamiseksi. Liitolta päätettiin pyytää samalla tutkimusraportti kokonaisuudessaan säätön käyttöön sekä ”Köpmannen”-lehteä n:o 5/1980, jossa tutkimuksen tulokset on julkaistu kaikille Vähittäiskaupan Keskusliiton jäsenjärjestöille.
(Hallkok 19.8.1980): VKL erikoisliikejaoston pj Jyrki Valtasen kirje: Keskusliiton erikoisliikejaoston piirissä on kiinnitetty useassa yhteydessä huomiota vähittäiskaupan toimitilakysymykseen. Sopivien liikehuoneistojen tarjonta yksityiselle vähittäiskaupalle on monilla paikkakunnilla ollut riittämätöntä ja tuntuva osaentisistä huoneistoista on siirtynyt pankkien, vakuutusyhtiöiden ym. laitosten käyttöön. Koska maassamme ei ole thety tutkimuksia ja selvityksiä liiketilakysymyksestä, erikoisliikejaosto esittää, että VTS teettäisi tutkimuksen yhdessä esim. Taloustieteellisen tutkimuslaitoksen ja Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtiosaston kanssa. Olisi tärkeää saada luotettavaa tietoa nykyisestä liiketilojen tarjonnasta ja käytöstä, jotta kaupan järjestöt voisivat entistä paremmin vaikuttaa sopivien liiketilojen saatavuuteen.
(hallkok 19.8.1980): Ratsula kannatti rekisterin aikaansaamista vähittäiskauppaa koskevista tutkimuksista. Granfelt totesi, että kauppakorkeakoulun kirjastonhoitajalla on mahdollisuus selvittää mitä vähittäiskauppaa koskevia tutkimuksia on olemassa.
Käydyn keskustelun jälkeen jätettiin Granfeltin ja Paaermaan tehtäväksi valmistaa vähittäiskaupan tutkimuksia käsittävän rekisterin aikaansaamista.
(hallkok 8.12.1980) Päätettiin myöntää Hgin Kauppakorkeakoulun kirjastonhoitaja Erkki Vaistolle hänen anomansa 3.500 mk:n apuraha ”Tutkimus vähittäiskauppaa koskevista tutkimuksista vuosilta 1970 – 1980.
(VKL vuosikirja 1980): Tutkimuksen virallinen nimi on ”Opas kirjallisuuden löytämiseksi sekä luettelo vähittäiskauppaa koskevista tutkimuksista Suomessa vuosilta 1970-1980”
(VKL vuosikirja 1981): Tutkimussäätiön uusi julkaisu esiteltiin kaupan lehdistölle 17.6. Luettelo vähittäiskaupan alalla tehdyistä tutkimuksista on ollut erittäin kysytty ja on käynyt selväksi, että tämä on osaltaan peittänyt oleellisen aukon alan hakemistona. Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö on päättänyt ryhtyä kokoamaan tiedot vuosittain julkaistuista kaupan tutkimuksista keskusliiton vuosikirjan osana. Nämä tiedot kootaan määrävuosien kuluttua laajemmaksi hakemistoksi. Työssä tutkimussäätiö turvautuu em. tutkimuksen tekijöihin.
(hallkok 8.12.1980): Päätettiin myöntää Vähittäiskaupan Keskusliitolle 3.290 mk Konsuli Gustav Pauligin rahastosta jaettavia apurahoja ja matkakustannuksia varten.
(hallkok 11.11.1981): Hallitus päätti siirtää Pauligin rahastosta 3.000 mk Vähittäiskaupan Keskusliitolle myönnettäväksi koulutusapurahoina yksityisten vähittäiskauppojen henkilökunnalle.
(hallkok 3.6.1982): Hallitus päätti siirtää Konsuli Gustav Pauligin rahastosta 3.000 mk Vähittäiskaupan Keskusliitolle myönnettäväksi loppusyksyllä koulutusapurahoina yksityisten vähittäiskauppojen henkilökunnalle.
(hallkok 3.6.1982): Syksyllä tullaan jakamaan myöskin pääkonsuli Pauli Paaermaan rahastosta apurahoina yksityisille kauppiaille ainakin ne varat, joita laivaseminaarien yhteydessä on hankittu arpojen myynnillä. Apurahat jaetaan samassa tilaisuudessa kuin Pauligin rahastonkin apurahat.
(vsk 24.3.1982): VKL:n vuosikertomuksen 1981 liitteenä on painettu kaikki vuonna 1981 ilmestyneet vähittäiskauppaa koskevat tutkimukset. Kyseinen tutkimusluettelo on tarkoitus liittää tulevinakin vuosina tutkimussäätiön vuosikertomukseen.
(vsk 24.3.1982): Tutkimussäätiö päätti myöntää fil. maisteri Eeva-Liisa Lehtoselle 1.000 markan apurahan vähittäiskauppaa koskevien tutkimusten kokoamista ja luokittelua varten.
(hallkok 23.3.1983): Hallitus päätti maksaa 1.100 markan apurahan Eeva-Liisa Lehtoselle vähittäiskauppaa koskevien tutkimusten kokoamisesta ja selvittämisestä
(vsk 20.3.1985): säätiö päätti myöntää fil. maisteri Eeva-Liisa Lehtoselle 1.335 markan suuruisen apurahan vähittäiskauppaa koskevien tutkimusten kokoamista ja luokittelua varten.
(hallkok 11.12.1984): päätettiin pyytää Lehtonen-Vaistolta tutkimusluetteloja vuodelta 1984 julkaistavaksi säätiön vuosikertomuksen yhteydessä.
(hallkok 19.11.1986): VTS julkaisee vuosittain luettelon vähittäiskauppaa koskevista tutkimuksista. Luettelon laatii Eeva-Liisa Lehtonen. Hallitus myönsi 1.550 mk:n apurahan Eeva-Liisa Lehtoselle. Lisäksi hänelle voidaan tarjota lounas.
(hallkok 20.1.1987): Vähittäiskaupan tutkimusta ja kirjallisuutta koskeva teos / Päätettiin myöntää Eeva-Liisa Lehtoselle ja Erkki Vaistolle 7 000 mk:n apuraha yllä olevan teoksen laatimiseksi.
(hallkok 8.12.1980): Granfelt esitti, että säätiö loisi apurahajärjestelmän, josta kauppaopistojen opiskelijat voisivat hyvätasoisista vähittäiskauppaa koskevista tutkimuksista anoa apurahaa. Ratsula kannatti pysyvän järjestelmän luomista, jotta voitaisiin seurata ja saada käytettäväksi hyviä vähittäiskauppaa koskevia tutkimuksia. Käydyn keskustelun jälkeen päätettiin asian jatkokäsittely siirtää seuraavaan kokoukseen ja tällöin päättää mahdollisista seuranta-apurahajärjestelmän aikaansaamisesta säätiön yhteyteen.
(vsk 24.3.1982): Tutkimussäätiön tukemasta tutkimustoiminnasta käytiin laaja periaatteellinen keskustelu. Todettiin, että tutkimusten suorittamiseen tulisi kanavoida nykyistä enemmän varoja. Omien varojen käyttämisen lisäksi pyritään tehostamaan ulkopuolisen rahoituksen saantia. Samalla päätettiin selvittää keskusliiton jäsenjärjestöissä, mitä tutkimuksia kentällä haluttaisiin suoritettavaksi.
(hallkok 3.6.1982) Hallitus kävi laajan keskustelun niistä tutkimusaiheista, joita säätiön tuella voitaisiin selvittää:
– Tutkimussäätiön johdolla tehtävä Juomatutkimus. Varat lahjoittanut Tetra Pak. Tutkimus Lappeenrannan Korkeakoulun johdolla. Tutkimuksen projektiryhmä tulee muodostumaan Lappeenrannan Korkeakoulun ja Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön edustajista.
– Tutkimussäätiö neuvotellut Ekono Oy:n kanssa mahdollisuudesta aikaansaada kaupan energiaprojekti. KTM:llä intressiä osallistua kaupan energiatutkimukseen. Säätiö anoo ministeriöltä 220.000 markan avustusta energiaprojektin käynnistämiseen.
– Valtakunnan Kauppiasliitto pyytää säätiötä selvittämään vähittäiskaupan kannattavuustekijöitä. Hallitus piti aihetta merkittävänä, mutta tutkimusaihe laaja, resurssien löytäminen ongelmana.
– Liiketilojen saatavuus ja vuokrakysymykset nousseet jatkuvasti esille VKL:n hallintoelimissä. Päätettiin ryhtyä etsimään yhteistyökumppaneita asioiden selvittämiseen.
– Kaupan rahoitus ja taseen arviointi
(hallkok 14.12.1982): VTS on saanut kauppa- ja teollisuusministeriöltä 200.00 markan apurahan vuoden 1983 aikana käytettäväksi energiaprojektin ensimmäiseen vaiheeseen. Energiatutkimusta tehdään Ekono Oy:ssä. Projekti jatkuu ainakin vuoden 1983 loppuun.
(vsk 24.3.1983): Energiatutkimuksesta: tälle vuodelle (1983) on luvassa kauppa- ja teollisuusministeriöltä vajaat 300.000 mk.
(hallkok 18.10.1983): … Projektin puitteissa on saatu aikaan kokeiluja eräissä vähittäisliikkeissä, jotka ovat suorittaneet energiansäästöön tähtääviä investointeja. Tutkimussäätiön energiaprojektin tiimoilta ollaan oltu yhteistyössä Eka-osuuskunnan piirissä tehtävään energiatutkimukseen. Molemmat projektit tulevat käyttämään hyödykseen toistensa saamia tuloksia. Tämä on nimenomainen KTM:n tahto sen johdosta, että valtiovalta kustantaa molemmat projektit.
(hallkok 14.12.1982): LTT on anonut VTS:ltä 30.000 markan osuutta tutkimuksen tekoa varten vähittäiskaupan kannattavuustekijöistä. Tutkimuksen alustava nimi on ”Vähittäiskaupan kannattavuuteen vaikuttavat tekijät sekä koon vaikutus kannattavuuteen.” Tutkimuksessa käsiteltäisiin mm. aukioloaikaa, koon vaikutusta kannattavuuteen, myymälävarkauksia yms. Tutkimuksen kokonaishinta tulisi olemaan noin 160.000 josta tutkimussäätiön osuus olisi 18 %. Anomus jätettiin vielä pöydälle.
(hallkok 18.10.1983): Vähittäiskaupan kannattavuuteen liittyvät tekijät (LTT) LTT on anonut säätiöltä määrärahaa vähittäiskaupan kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen. Tämän tutkimuksen yhteydessä nimenomaan yrityksen koon merkitystä vähittäiskaupan kannattavuuteen tullaan selvittämään. LTT on saanut KTM:ltä 120.000 markan määrärahan, keskusliikkeiltä 20.000 markkaa ja laitos pyysi säätiöltä 10.000 markkaa. Tutkimussäätiö piti tutkimusta merkittävänä ja päätti myöntää 10.000 markkaa LTT:lle.
(hallkok 11.12.1984): Jarmo Granfeld teki selkoa suoritetusta tutkimuksesta, joka käsitteli kaupan kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän totesi, että tutkimus jatkuu edelleen.
(VKL vuosikirja 1984)… Tutkimus valmistui syksyllä 1984 ja se on julkaistu tutkimussäätiön omassa julkaisusarjassa.
(vsk 24.3.1983): Toinen merkittävä tutkimus, jonka rahoituksesta tutkimussäätiö on vastannut, käsittelee nestemäisiä elintarvikkeita, niiden pakkausta ja jakelua (ks. edelle ns. juomatutkimus). Tutkimuksen valmistuttua tullaan pitämään seminaari alan teollisuuden ja kaupan kesken.
(hallkok 18.10.1983): Vähittäiskaupassa myytävien nestemäisten elintarvikkeiden jakelu –tutkimus dipl. ins Ismo Ropo teki Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön toimeksiannosta. Elintarvikejaosto (VKL) järjesti tutkimuksen pohjalta laajan asiantuntijaseminaarin, jossa tutkimusta käsiteltiin teollisuuden, keskusliikkeiden ja vähittäiskaupan n. 60 asiantuntijan voimin… Sai tiedotusvälineissä varsin hyvän vastaanoton.
(vsk 24.3.1983): JPajunen esitti, että tulisi suorittaa tutkimus päivittäistavarakaupan erikoistumiseen liittyvistä kysymyksistä. Myös ulkopuolista on rahoitusta saatavissa.
E. Raitala kannatti sellaisen tutkimuksen suorittamista, josta vähittäiskauppa voisi hyötyä ja johon saataisiin valtio ja muut rahoittajat mukaan.
(hallkok 18.10.1983) Kampanjoinnin kustannuksista ja merkkituotteiden asemasta –tutkimus. Idea VKL laivaseminaarissa 1983. … Hallitus velvoitti asiamiehen ja Jarmo Granfeltin käymään neuvotteluja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa mahdollisen tutkimusmäärärahan saamiseksi kampanjointitutkimukseen.
(hallkok 18.10.1983): Säätiön hallitus totesi, että kaupan ammattien arvostus ja asennoituminen kauppaan työpaikkana tulisi tutkimuksen avulla selvittää. Aihe on ollut usein esillä Kaukevan piirissä ja sen suorittaminen voisi olla myös tutkimussäätiön tehtävä. Rahoitusta voisi tiedustella esim. Kaukevan jäsenyhteisöiltä ja Liikesivistysrahastolta. Päätettiin selvittää mahdollisuudet toteuttaa ko. tutkimus.
(hallkok 11.12.1984) Jussi Pajunen esitti, että tutkimussäätiön tulisi lähteä aktiivisesti suorittamaan vähittäiskauppaan liittyviä tutkimuksia. Eräänä konkreettisena tehtävänä voisi olla seminaarin järjestäminen, jossa käsiteltäisiin kaupan tutkimukseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Samoin hän piti mahdollisena oman julkaisutoiminnan lisäämistä.
Tutkimussäätiön hallitus totesi, että eräänlaisen seminaarin tai tutkimuspäivän järjestämistä tulisi ryhtyä selvittämään. Eräänä teemana saattaisi olla myöskin kauppiaasta ihmisenä ja yrittäjänä.
Todettiin, että kauppa on tutkimustoiminnan suhteen jollakin tavoin syrjityssä asemassa. Tähän J Granfelt totesi, että kaupan piiristä ei tule riittävässä määrin aloitteita tutkimustoiminnan suorittamiseksi.
(vuosikokous 20.3.1985): Vuosikokous kävi laajan keskustelun niistä tutkimusaiheista, joihin säätiön tulisi kohdistaa resursseja. Vuosikokous valitsi työryhmän Jussi Pajunen – Ukko Laurila miettimään säätiön tulevaa painopisteohjelmaa.
(hallkok 19.8.1984) Säätiön toiminta 1985 – 1986 / työryhmä Jussi Pajunen – Ukko Laurila kokoontunut ja esittävät toiminnan perustaksi seuraavia kohtia:
a. tutkimustiedon kokoaminen ja tiedottaminen
(säätiö ryhtyy keräämään käytännön tietopankkia vähittäiskaupan koti- ja ulkomaisista julkaisuista)
b. tilaisuuksien järjestäminen (Tutkimussäätiö järjestää Tutkimuspäivän, missä käsitellään kaupan alaan liittyviä tutkimuksia.
c. Tutkimusten aktiivinen teettäminen
• säätiö tehostaa yhteistyötään KTM:n kanssa, jotta julkisen vallan tukema tutkimustoiminta paremmin palvelisin vähittäiskaupan tiedontarpeita.
• tutkimuksien teettämisessä pidetään parempaa yhteistyötä alan korkeakouluihin ja oppilaitoksiin
(hallkok 20.3.1985): Kauppiaskoulutusprojekti / Säätiö lähettänyt KTM:lle 18.1.1985 määräraha-anomuksen kokeilun käynnistämisestä kaupan alan yrittäjäkoulutuksen koordinoimiseksi. Tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka puitteissa nykyiset koulutuslaitokset voisivat suunnata opetustaan myös kauppiasyrittäjille. Kyseeseen tulisivat lähinnä maamme kauppaoppilaitokset ja Markkinointi-instituutti.
Hallitus merkitsi asiamiehen selonteon tiedoksi ja valtuutti hänet käymään edelleen neuvotteluja KTM:n kanssa, jotta projektiin voitaisiin saada määrärahaa
Kirje 18.1.1985: Kauppa- ja teollisuusministeriölle / Asia: Kokeilun käynnistäminen kaupan alan yrittäjäkoulutuksen koordinoimiseksi
”Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö on Vähittäiskaupan Keskusliiton yhteydessä toimiva säätiö, jonka tehtävänä on ollut tukea kaupan alan tutkimustoimintaa, laatia luettelot vuosittain tehdyistä alan tutkimuksista sekä edesauttaa alan kehitystä mm. jakamalla apurahoja. Tutkimussäätiön piirissä on tarkoitus pyrkiä kokeilun puitteissa koordinoimaan kaupan alan tämänhetkistä yrittäjäkoulutusta.
… Vähittäiskaupan Keskusliitto on yhdessä Markkinointi-instituutin kanssa rakentanut puoli vuotta kestävän erikoiskauppiastutkinnon. Toinen kurssi erikoiskauppiaiden piirissä on parhaillaan käynnissä ja vuosittain pyritään tähän koulutukseen saamaan noin 50 yrittäjää. VKL on osallistunut taloudellisesti ja asiantuntijoidensa kautta erikoiskauppiastutkinnon opetusmateriaalin tuottamiseen. Oppilashankinta tehdään keskusliiton toimialajärjestöjen välityksellä.
… Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö on valmis Vähittäiskaupan Keskusliiton puitteissa käynnistämään kokeilun, jonka tarkoituksena olisi kartoittaa koulutuksen kysyntää ja yhteistyössä kauppaoppilaitosten ja muiden instituutioiden kanssa pyrkiä tekemään suunnitelma koulutustarjonnan järjestämiseksi. Tiedottaminen koulutustarjonnasta tapahtuisi pääosin järjestökanavia pitkin, joilla on valmiit tiedotusjärjestelmät. Koko toiminta tapahtuisi yhteistyössä ammattikasvatushallituksen ja sen alaisten oppilaitosten kanssa. Koordinaatiossa olisi mukana myöskin se laaja-alainen koulutustarjonta, mistä yli 20 erikoiskaupan toimialajärjestöä vastaa.
… Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön palvelukseen palkataan kokeilua varten koulutusasiamies, jonka tehtävänä on toimia yhdyssiteenä erikoistavarakauppiaiden, kaupan toimialajärjestöjen, kauppaoppilaitosten, muiden koulutusinstituutioiden ja ammattikasvatushallituksen välillä. Hänen tehtävänään on pitää myös tiivistä yhteyttä kauppa- ja teollisuusministeriön PKT-koulutuksesta vastaaviin virkamiehiin.
… Arvioidut kustannukset koordinaatiokokeilusta ovat vuositasolla: 188.000 mk.
… Kaupan piirissä nähdään, että esitetty kokeilu olisi erittäin tärkeä askel, jotta kaupan yrittäjien koulutukseen saataisiin systemaattisuuta ja tehoa. ..Kokeilun tuloksena voitaisiin toimintaa saada tarkoituksenmukaisemmaksi ja tehokkaaksi ja siitä koituisi myös toisaalta selviä säästöjä.
KTM 30.9.1985 / Valtionapu kaupan alan yrittäjäkoulutuksen koordinaatiokokeiluun.:
… KTM ei katso voivansa myöntää haettua avustusta, koska momentin määrärahaa ei voida käyttää hakemuksessanne esitettyyn tarkoitukseen.
(hallkok 3.2.1986): Yksityiskaupan suhdannetiedustelu / Asiamies teki selkoa suhdannetiedustelusta, mikä suoritetaan tammi-helmikuussa yksityisten kauppiaiden keskuudessa. Suhdannetiedustelu kohdistetaan sekä elintarvikekauppiaille että erikoiskauppiaille. Kysely lähetetään kaikkiaan n. 1.000 yritykseen.
Todettiin, että säännöllisesti samanmuotoisena toimitettava suhdannetiedustelu tarjoaa mielenkiintoisen materiaalin myöhempiä tutkimuksia ja selvityksiä varten. Suhdannetiedustelujen alkuperäisaineisto on Tutkimussäätiön käytettävissä, mikäli jatkotutkimuksiin ja erilaisiin analyyseihin löytyy kiinnostusta.
(hallkok 3.2.1986): Yksityiskauppiaiden koulutus / Säätiö on tiivisti neuvotellut ja lähettänyt anomuksia projektin käynnistämiseksi, jonka tarkoituksena on tehdä selonteko kauppiaskoulutuksen koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Ministerit Seppo Lindblom ja Jermu Laine ovat henkilökohtaisesti luvanneet KTM:n tuen kyseisen projektin käynnistämiseksi.
Kirje KTM:lle 12.2.1986 / Selvitys ja toimintamalli yrittäjäkoulutuksen koordinoimiseksi kaupan alalla
… Tutkimussäätiön tarkoituksena on laatia selvitys ja toimintamalli kaupan alan yrittäjäkoulutuksen koordinoimiseksi… Tutkimussäätiön työ tapahtuu Vähittäiskaupan Keskusliiton puitteissa.
Kaupan alalla yrittäjäkoulutusta on järjestetty systemaattisesti vain elintarvikekauppiaille. Erikoistavarakaupan yrittäjät ovat jääneet käytännöllisesti katsoen ilman tehokasta yrittäjäkoulutusta. … Kaupan yrittäjät ovat jääneet varsin huonoon asemaan yrittäjäkoulutuksen palveluja tarjottaessa sekä kauppa- ja teollisuusministeriön puitteissa että ammattikasvatushallituksen alaisissa oppilaitoksissa…. Ongelmana on se, että koulutuskysyntä ja koulutuspalvelujen tarjonta eivät kohtaa toisiaan.
VKL on yhdessä Markkinointi-instituutin kanssa rakentanut 8 kuukautta kestävän erikoiskauppiastutkinnon. Tähän etäisopiskeluun saadaan vuosittain mukaan vain 30—50 ryittäjää. Tutkimussäätiö on osallistunut taloudellisesti ja asiantuntijoidensa kautta erikoiskauppiastutkinnon opetusmateriaalin tuottamiseen.
… kaupan yrittäjäkoulutusta tulisi välittömästi ryhtyä selvittämään ja tämän selonteon yhteydessä tulisi esittää toimenpide-ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi. Selonteko käsittäisi ne erikoistarpeet, joita yksityisellä erikoiskaupalla on. Tavoitteena ei ole uusien koulutusjärjestelmien aikaansaaminen vaan jo olemassa olevien voimavarojen tehokkaampi hyväksikäyttö.
Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö esittää kauppa- ja teollisuusministeriölle, että se myöntäisi Tutkimussäätiölle varat erikoiskaupan yrittäjäkoulutuksen koordinaatioselvitystä varten.
Koordinaatioprojektin kustannukset vuodelle 1986 ovat yhteensä 211.000 markkaa.
(vsk 19.3.1986): Kuluvan vuoden aikana Tutkimussäätiön toimeksiannosta teetetään laaja selvitys kauppiaskoulutuksen nykyvaiheesta. Selvitykseen kuuluu analyysi nykytilanteesta, koulutuskokeilujen järjestäminen ja niiden analysointi. Kauppiaskoulutuksen koordinaatioselvitystä on alustavasti lupautunut tekemään kauppat. maisteri Marjatta Pulkkinen.
(hallkok 27.5.1986): Kaupan koulutuksen koordinaatioselvitys / Asiamies ja koulutusasiamies Marjatta Pulkkinen esittelivät koulutuksen koordinaatioselvityksen lähtökohtia. KTM myönsi 14.4. 150.000 markkaa Vähittäiskaupan Tutkimussäätiölle koordinaatioselvityksen tekoa varten. Selvityksen tekijäksi on palkattu kauppatieteen maisteri Marjatta Pulkkinen.
Hallitus totesi antaneensa koulutusasiamiehelle eräitä lähtökohtia ja suuntaviivoja koordinaatioselvityksen tekemistä varten. Todettiin myös, että Tutkimussäätiön hallitus tulee olemaan koordinaatioselvityksen johtoryhmä, joka seuraa työn etenemistä ja antaa tarvittaessa ohjausta.
(hallkok29.9.1987): Erikoiskaupan yrittäjäkoulutuksen koordinaatioselvityksen käsittely / Pitkän keskustelun aikana esitettiin monenlaisia, vastakkaisiakin mielipiteitä. Selvityksen tekijä ottaa ne soveltuvin osin huomioon.
J Pajunen ehdotti VTS Oy:n kurssikeskuksen perustamista.
(hallkok 3.2.1986): Vuoden 1986 suuntaviivat: Todettiin, että toiminnan painopistettä tullaan siirtämään kotimaisen ja ulkomaisen tiedonkeruun puolelle. Lisäksi todettiin, että käynnistyvä yksityiskaupan koulutuksen koordinaatioselvitys tulee työllistämään säätiötä kuluvan vuoden aikana. Edelleen säätiöllä on tavoitteena järjestää Kaupan Tutkimuksen Päivä, mihin pyrittäisiin saamaan alan tutkijoita ja tutkimustiedon käyttäjiä.
(vsk 19.3.1986): Tavoitteena on järjestää keväällä 1987 laajamittainen Vähittäiskaupan tutkimuspäivä, missä kaupan asiantuntijat ja tutkijat kohtaavat.
(hallkok 27.5.1986): Kaupan Tutkimuspäivä 1987 –otsikko pöytäkirjassa: Ensi vuonna tullaan järjestämään kaupan tutkijoille ja tutkimustiedon käyttäjille Kaupan Tutkimuspäivä (huom! kirjoitusasu). Hallitus päätti, että tilaisuuteen kutsutaan noin 20 tutkijaa, toimialajärjestöjen toimitusjohtajat ja puheenjohtajat sekä asiasta kiinnostuneita kauppiaita. Lisäksi Tutkimuspäivään kutsutaan kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat sekä Kaupan Keskusvaliokunnan edustajat. Yhteensä Tutkimuspäivän osanottajia tulisi olemaan 50 – 60.
Tutkimuspäivä päätettiin pitää 10 – 11 helmikuuta 1987. Tilaisuus tullaan järjestämään Helsingin läheisyydessä, mahdollisesti Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Päivän ohjelmassa suunniteltiin käsiteltäväksi säätiön tekeillä olevaa koulutuksen koordinaatioselvitystä sekä mahdollisesti yksityiskaupan suhdannebarometrin antamia tuloksia.
Hallitus päätti, että Tutkimuspäivästä tiedotetaan hyvissä ajoin korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Tällöin pyritään saamaan selville eri laitoksilta, millaisia tutkimuksia on tehty kaupan alalta ja keitä nämä tutkijat ovat.
(hallkok 9.9.1986): Kaupan tutkimuspäivät (HUOM: kirjoitusasu muuttunut) pidetään 11. – 12.2.1987 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille on lähetetty kaupan alan tutkijoita ja tutkimuksia koskeva kysely. Vastausten perusteella päätetään, ketkä tutkijat kutsutaan tutkimuspäivän osanottajiksi. Lisäksi seminaariin kutsutaan VKL:n jäsenliittojen edustajia, kaupan lehdistön, keskusliikkeiden ja KTM:n edustajia.
Keskusteltiin kaupan tutkimuksen aiheista ja tekijöistä. Päätettiin hahmotella tutkimusten teemt, joita voitaisiin käsitellä kaupan tutkimuspäivillä. Esimerkkeinä mainittiin mm. seuraavat aiheet:
– kaupan ketjuuntuminen ja sen aiheuttamat ongelmat
– kuluttajatutkimus
– merkkitavara- ja yrityskuvamarkkinointi
(hallkok 19.11.1986) Hallitus päätti, että tutkimuspäiville kutsutaan n. 25 tutkijaa, joille kustannetaan täysihoito. Tutkimussäätiön hallitus on itseoikeutettu osallistuja. Järjestöt kustantavat omat edustajansa. Lisäksi kutsutaan valtiovallan ja tiedotusvälineiden edustajia.
Osallistujalistassa 60 nimeä, mm. Olli Eräkivi ja Tuomas Santasalo, joka myös esitelmöi aiheesta Erikoiskaupan keskukset ja markkina-alueet. Paneelissa muuan tutkimuspäällikkö Lasse Mitronen. (MK-mainos, K-ryhmä)
(hallkok 27.5.1986): Kaupan yritysten valtakunnallinen kartoitus (VKL)
(hallkok 20.1.1987): Raitala otti esille pankkien arvopäiväkäytännön ja ehdotti, että tutkittaisiin, veloittavatko pankit kaupalta enemmän kuin se aiheuttaa kustannuksia.
Apurahat – stipendit
(hallkok 9.9.1986) Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön stipendien jako –otsikko
Hallitus päätti julistaa tutkimussäätiön stipendit jäsenliittoihin kuuluvien kauppiaiden haettaviksi (Paaermaa, Paulig, Vaasan Mylly).
Päätettiin siitä, että kauppiaiden lisäksi stipendejä voitaisiin jakaa tutkijoille hyvistä kaupan alan tutkimuksista.
Hallitus päätti, että stipendien jakotilaisuus pidetään 19.11.1986 klo 14.00 VKL:n tiloissa.
(hallkok 29.9.1987): Tutkimussäätiön apurahojen hakeminen: säätiöllä on kolme rahastoa, joista on myönnetty apurahoja ensisijassa koulutustarkoituksiin. Gustav Pauligin rahastosta ja Vaasan Myllyn rahastosta myönnetään apurahoja kaupan alan koulutukseen. Pauli Paaermaan rahastosta voidaan myöntää apurahoja sekä kaupan alan koulutukseen että tutkimukseen. Apurahat on jaettu marraskuussa
Hallitus päätti, että VTS:n apurahat jaetaan Vähittäiskaupan Tutkimuspäivillä 17. – 18.2.1988. Tutkimussäätiön hallituksen 19.1.1988 pidettävään kokouksen mennessä selvitetään, paljonko apurahoja on jaettavissa ja mihin tarkoitukseen niitä voidaan antaa. Apurahat julistetaan haettaviksi heti kokouksen jälkeen.
(hallkok 29.9.1987): Kukkakauppiasliiton tj. Ilkka Lähteenmäki on kirjeellä hakenut 8.000 mk:n apurahaa kahdelle Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opiskelijalle, jotka ovat tehneet opinnäytetyön kuluttajan ostokäyttäytymisestä, kun kysyntä kohdistuu kukkakaupan palveluihin ja erityisesti leikkokukkiin.
Hallitus merkitsi apurahahakemuksen tiedoksi. Todettiin, että Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön apurahoja tulisi jakaa pääasiassa suunnitteilla tai tekeillä oleviin tutkimuksiin eikä palkkioina jälkikäteen. Selvityksen tekijät voivat hakea säätiön apurahoja, kun ne julistetaan haettaviksi.
(hallkok 19.1.1988) raamitetaan apurahojen jakoperusteet eri rahastoista. Hallitus päätti, että säätiön apurahat jaetaan Vähittäiskaupan Tutkimuspäivien (huom. nimi) yhteydessä 17. – 18.2.1988.
Apurahat julistetaan haettaviksi heti kokouksen jälkeen. Niistä tiedotetaan Vähittäiskaupan Keskusliiton jäsenliitoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille sekä Markkinointi-Instituutille. Hakuaika päättyy 8.2.1988.
Tutkimusaiheiksi ehdotettiin mm. vähittäiskaupan konkurssien tutkimista ja työllisyysvaroja saavien yritysten vaikutusta saman alan muiden yritysten toimintaan. Tulisi solmia yhteistyösuhteita korkeakoulujen opinnäytetyöntekijöihin ja muihin tutkijoihin.
VTS – Yksityiskaupan Palvelu Oy
(hallkok 11.12.1984): todettiin että tutkimussäätiön perustama ja omistama VTS-Yksityiskaupan Palvelu Oy oli merkitty kaupparekisteriin 11.10.1984.
(VKL vuosikirja 1984): VTS päätti perustaa vuosikokouksessaan 21.3.1984 osakeyhtiön tutkimussäätiön yhteyteen, jonka tehtävänä on yhteistyössä VKL:n kanssa toteuttaa sellaisia projekteja, jotka soveltuvat säätiötä ja keskusliittoa paremmin osakeyhtiön tehtäväksi.
VTS-Yksityiskaupan Palvelu Oy:n toimiala on kirjattuna yhtiöjärjestykseen seuraavasti: Julkaisu-, koulutus-, neuvonta-, opintomatkailu- ja muu vähittäiskaupan harjoittamista avustava ja tukeva toiminta. Vähittäiskaupan Tutkimussäätiö on merkinnyt osakeyhtiön koko osakepääoman ja yhtiö on merkitty kaupparekisteriin 11.10.1984. Hallituksen jäseninä ovat Matti Linnainmaa, Jussi Pajunen, Jyrki Valtanen, Ilkka Vass ja Alf Wager. Toimitusjohtajana Ukko Laurila, projektipäällikkönä Arto Salmela ja toimistosihteerinä Tuula Kaskela.
VTS-Yksityiskaupan Palvelu Oy on syksyn 1984 kuluessa rakentanut yksityiselle järjestäytyneelle erikoiskaupalle oman luottokorttijärjestelmän. Luottokortin nimi on PRIVAT ja se tulee vähittäisliikkeisiin vuoden 1985 alussa. PRIVAT-luottokortin takana ovat suurimpien liikepankkien rahoitusyhtiöt Kansallisrahoitus Oy ja Suomen Yritysrahoitus Oy.